Iholla

En kattonu ton Iholla-sarjan ekan kauen jaksona varmaan olleskaa, mutta nyt oon kattonu tota tokaa kautta aina Katsomosta tai telkusta.

Musta mitä nuo naiset tekee on tosi rohkeeta. Tosa edellisesä jaksosa mitä katoin, kuvattiin kun ne sai ennakkoon ne sarjan dvd ja sitte ku se näky telkasta. Yhesä kohasa yks niistä naisista sano sen pojalle, joka on sen 10v tai jotain, että "jos en olis täsä ohjelmasa, niin en antais sun kahtoa tätä sarjaa. Ja täähän on pelkästään elämää, mutta josain kohasa tulee sellasia asioita mitä haluan selittää sulle, että laitat pauselle ja mä selitän ne sulle".

Rohkeeta musta tossa on se että ne kuvaa kaiken, siis kaikki ilon hetket ja kun on hauskaa, mutta musta on rohkeempaa kuvata ne pahemmatki hetket, ku itkettää ja kaikki ei oo hyvin.

Jos olisin ite tosa sarjasa, niin siinä kuvatessa ku itkettää yms nii ei se olis nii paha, mutta heti sen jälkeen tuntus että ei tätä vihti kellekkää näyttää. Tää on liian lähellä, liian iholla.
Siks se musta on urheeta että pystyy kuvaamaan ne muutkin kun hauskat hetket. Näyttää ne maailmalle.
Mulla tulee välillä tätä blogiaki kirjottaessa paljo sellasia hetkiä etten mä nyt tuota voi kirjottaa ja hei mun kaverit lukee tätä, perhe ja kaikki, sensuroin tuon pois ja emmä tuotakaa ja kohta huomaan et hei, ei mulla jää enää mitää julkastavaa, joidenki vaatekuvien lisäks. En tiiä onko se uskalluksesta kiinni, vai siitä että paljastaa ihtestä asioita vaikka ne loppujen lopuks ei ulkopuoliselle ees oo mitenkään suuria tai ehkei ees mielenkiintosia asioita.

Tosa jo mainitsin että jos itse olisin mukana, nii kyllä, olis hauska kuvata omaa elämää tuolla tyylillä, ja näyttää millasta se oikeesti on.

Ku äsken lainasin tuota naista joka sano että tää on vaan elämää, mutta tulee sellasia hetkiä jota haluan selittää, niin kun mietin tossa mitä mulle on tapahtunu ja jos oisin kuvannu sen, nii mulle tulis sellanen hirvee tarve selittää kaikki. Ku musta tuntu tossa siltä, ja tuo oli nyt tuota ja oli sellanen hetki ja ku mun mun perheesä näin ja plaa plaa. Nuo naiset ei oikeestaan saa sitä mahollisuutta selittää ja kertoa ja saaha ihmiset aattelemaan niitte kantilta.
Ja ottaen huomioon kuinka paljo materiaalia tuosta ei oo käytetty niin sielä kuvamateriaalin seassa on niitä selityksiä ja muuta. Kaikelle ei vaan oo aikaa.

Mutta joo, tuon kokeileminen olis siistiä, oisin jopa itekki hakenu jos mun elämässä tapahtuis enemmän ja asuisin pääkaupunkiseudulla.

Kiitän.